Jo alakoulun ensiluokilta asti meille on opetettu, kuinka
tärkeä rooli päivän energiansaannin täyttämisestä aamiaisella onkaan. Meni oppi
perille eli ei, pitää korpi uppiniskaisellekin oppilaalle aiheesta kertaustunnin aivan luonnostaan. Polkuja pitkin tarpominen hartiat
peruskallioon asti painava rinkka selässä nostaa nimittäin energian kulutuksen
niin korkealle, että aamiaisen hinku syntyy kuin itsestään. Ja vaikkei kantamuksia
juuri olisikaan saa ulkoilma ruuan maistumaan vastustamattoman hyvältä oli miten varhainen aamu tahansa.
 |
| Vatsasi voi nauttia tästä kaikesta myös erämaan sydämessä. Kuva näyttäisi sisältävän tuotesijoittelua. |
Pulit ovat perinteisesti nauttineet aamiaisensa joko
pikaisesti tai oikein ajan kanssa. Yllättävän herkullisen ja nopean aamupalan
voi valmistaa sekoittamalla vain mysliä ja vettä suoraan ruokakuppiin. Emme
haluaisi mainostaa, mutta toteamme kuitenkin, että nälkäinen vaeltaja itkisi onnesta, jos saisi eteensä annoksen Alpen Originalia. Halutessaan mysliannosta voi höystää vielä
kuivatuilla hedelmillä ja pähkinöillä. Juuri muuta ei kone käynnistyäkseen
tarvitse ja niin voi päivän kujeet aloittaa sukkelasti.
Pika-aamupalan suurimpiin hyötyihin luetaan luonnollisesti ajan
säästäminen. Nopean atrian nautittuaan voi polkujen varrella sijaitsevien ”nähtävyyksien” pällistelyyn käyttää hyvällä omalla tunnolla pidemmänkin hetken. Hevosen selässä hotkitun
aamupalan jäljiltä säästyneet minuutit voi käyttää myös pidemmän etapin
seljättämiseen, sillä esimerkiksi 20km päivämatkaan kuluu varsin pitkä tovi olkoonkin, että
reitti olisi helpohko ja sää mieluinen. Aamupalaansa ei myöskään tuhraa
liiemmin aikaa silloin, kun Ukko Ylijumala päättää heittää märän rätin vasten
kasvoja. Sateella pöperöt popsitaan vauhdilla ja lopun aikaa heilutellaan
nyrkkiä taivaalle. Jos se siitä laantuisi.
Se verkkaisempi aamiainen
Mutta muussa tapauksessa ruuan nautiskeluun jää käytettäväksi pidempi aika.
Tällöin Pulit laittavat Trangia-retkikeittimen laulamaan ja keittävät
hiutaleista esimerkiksi kaurapuuroa. Myös neljänviljanpuuro, ruispuuro tai
vaikka ruismarjapuuro maistuvat metsän siimeksessä. Samainen vanhempi
vaeltajatar, josta jo hernekeiton yhteydessä mainittiin, paljasti meille
Pihtsusjärven rannalla reseptinsä herkulliseen ruismarjapuuroon. Murustakaapa
paketillinen hapankorppuja, lisätkää sekaan vain kuivattu puolukkasurvos ja
sokeria maun mukaan. Avot, ja kyllä muuten maistuu!
Tosin puurot ja vellit sellaisenaan ovat vaeltajan vatsalle
turhan kevyt vaihtoehto. Vaikka puuroannostaan voi ja kannattaakin höystää
marja- tai hedelmäsurvoksella, kaupan valmiilla mehukeittopusseilla, sokerilla,
suolalla tai vaikka voisilmällä tarvitaan muutakin. Rinkastaan Pulit ovatkin kaivaneet joko näkkileipää, hapankorppuja tai ruispaloja pahimpien
hiilarivajareiden syntymisen estämiseksi. Sellaisenaan kuivat leipäviipaleet
imaisevat viimeisetkin jäljellä olevat nesteet kehosta, joten leivän päälle
ylähuulta pehmustamaan on laitettu joko meetvurstia, salamia tai viipale juustoa.
Kuivaukseen kelpaamattomista aamiaistarpeista
Kuivaamatonta lihaa, juustoa ja voita mukaan ottaessa herää kysymys, kuinka
kauan ne säilyvät syömäkelpoisina. Mitä suolaisempaa ja rasvaisempaa liha on,
sitä parempi on sen säilyvyys ja sen paremmalta se maistuu hikoilun ja
rasituksen keskellä. Juustoissa suolan määrä kohentaa säilyvyyttä, mutta
rasvaisuuden korkean määrän suorasta vaikutuksesta säilyvyyteen ei Puli päätään
pantiksi laita. Suosimme erämaassa Emmentalia, mielellään sitä mustaleimaa.
Liha- ja leikkeletuotteista ainakin salamitanko ja venäläinen meetvursti ovat pitkilläkin vaelluksilla todistaneet, etteivät ne vähästä hätkähdä. Voitakin on pakattu
mukaan letunpaistoa, kalaonnea ja aamupuuroa silmällä pitäen. Voi säilyy Lapin
kesässä yllättävän hyvin ja tuo esimerkiksi paistamiseen kaunista väriä ja
hyvää makua.
Ja jos joukkiolla ei ole kiire laittamaan tossua toisen
eteen, voi päivän tärkeimmän aterian päätteeksi keittää vaikka teet tai kahvit.
Tosin ne mieleenpainuvat kahvituokiot syntyvät usein matkan varrella: keskellä
karuinta erämaata tai sitten jollain pienellä sympaattisella nuotiopaikalla,
rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti