Uusi viikko käynnistyy luontevasti uudella
vaellusmuonareseptillä. Tällä kertaa Pulit ottavat tarkempaan syyniin
jauhelihan. Näin syksyn kynnyksellä tästä arkisesta raaka-aineesta saa
kehiteltyä juhlavan aterian vaivatta, sillä metsästä putkahtelee vahveroita,
orakkaita ja tatteja kuin sieniä sateella. Noukkimalla omat suosikkilajikkeensa
voi vaellusruokalistaansa monipuolistaa esimerkiksi sienillä höystetyllä merimiespihvillä.
Kas tässä, olkaa hyvä.
Vaeltajan merimiespihvi (2 annosta)
Alkuperäinen resepti-idea syntyi tarpeesta hyödyntää perunaa
hiilihydraatin lähteenä, koska liika pasta nyt käy vain tökkimään. Tämä
kyseinen safka on vieläpä helppo valmistaa maistuvaksi, sillä jo etukäteen
suolattuja pottuja ja valmista sipulikeittopussia hyödyntämällä ei mausteiden
tai suolan lisäämisestä tarvitse ottaa leiripaikalla ylimääräistä stressiä.
Päinvastoin. Päivän kokemusten rauhalliselle kertaamiselle jää muhennosta
keitellessä tavallistakin enemmän aikaa. Peruna kypsyy hieman hitaammin kuin
pasta tai riisi, mutta maltti palkitaan, koska vain odottamalla voi vaeltaja
saada murean (ja merellisen?) kokemuksen. Merimieheksi muututaan lusikoimalla
alla olevista herkuista haudutettu pöperö.
Suppilovahverot kutistuvat kuivatessa, mutta palautuvat nopeasti entiseen kokoonsa ruokaa valmistettaessa. |
5-6 keskikokoista perunaa(Van Gogh) 0,5€
250-300g naudan paistijauhelihaa 2,50€
2 dl kuivattuja suppilovahveroita tai
kantarelleja
1 sipuli 0,1€
1/2 valmiista sipulikeittojauhepussista (4
annosta) 0,3€
1 valkosipulin kynsi
suolaa
ripaus mustapippuria
muutama maustepippuri
laakerinlehti
(loraus olutta) 1,0€
Valmistusohje
Tätä
Vaeltajan merimiespihviä valmistettaessa tarvitaan ruoka-aineiden lisäksi vielä
seuraavat apuvälineet.
kuorimaveitsi, terävä
veitsi, leikkuulauta, kulho tai kaksi, suurehko kattila, paistinpannu, siivilä,
keittiöliina, leivinpaperia, 1-2 peltiä, puukauha, desilitramitta, sakset, 1l
Minigrip-pussi, maalarinteippiä, musta tussi
Esivalmistele ja kuivaa perunat ”Kuiva Juttu” postauksemme
ohjeiden mukaisesti. Sieltä löytyvät myös ohjeet jauhelihan, sienten ja sipulin
kuivaamiselle. Kun ruoka-aineet ovat kuivahtaneet riittävästi, voi
Minigrip-pussin täyttämisen aloittaa.
Jos et koe olevasi sienten, näiden lehtivihreättömien
sekovartisten marras- tai loiskasvien ylin ystävä, riittänee niitä ruokaan mitattavaksi
vähempikin määrä kuin 2dl. Tai jos ajatus liiasta sipulista ruuassa alkaa
itkettää, voi tätä narsissikasvien heimon sukuun kuuluvaa länsimaisen
ruokakulttuurin perusainesta käyttää ehdotettua vähemmän. Pulit kuitenkin
fanittavat sekä sieniä että sipulia kursailematta, joten niitä ei ole tässä
reseptissä säästelty.
Kun perunat, jauheliha, sienet ja sipuli on mitattu pussiin,
voi puolet esimerkiksi Rainbown sipulikeittopussin (neljälle) sisällöstä
ripotella joukkoon. Lisää vain pippurit ja laakerinlehti, ja alkaa olla retkimuona
valmista pakattavaksi. Muista vielä sulkea ja teipata pussi huolellisesti,
sillä mikään ei raunioita illuusiota voittamattomasta seikkailijasta yhtä
tehokkaasti kuin kaveri, joka jatkuvasti kommentoi, että ”oliko sun vanhemmat
maanviljelijöitä, ku sä haiset noin pahasti sipulille”. Joka tapauksessa,
tussilla voit nimetä luomuksesi vaikka tähän tyyliin:
”Tiistai, 2. matkapäivä: Vaeltajan merimiespihvi -à la
Pulit”
Ai niin, tästä valmistusohjeesta jäi mainitsematta vielä yksi,
painava asia. Vaikka Pulit ovat kantamustensa suhteen hyvin harkitsevaisia ja
pyrkivät välttämään tarpeetonta painoa, eivät kaikki eränkävijät välttämättä
käyttäydy täysin samoin. Jos sitä olutta on sattumalta kertynyt rinkkaan aivan taakaksi
asti, kannattaa ylimääräisellä mallasjuomalla höystää merimiespihviään
entistäkin herkullisemmaksi. Niin tulee samalla päästäneeksi satojen grammojen
painon harteiltaan iäksi. Loraus lageria keitinveden sekaan tuo nimittäin tähän
pataan sen viimeisen gourmet-silauksen.
Hinta-arvio
Tämä kotimainen ja mehevä muhennos kustantaa noin 4,50€ ja
yksittäinen annos 2,25€. Jättämällä Lapin Kullan kimaltelemaan kaupan hyllylle
laskee kokonaishinta vielä eurolla ja hinnaksi tulee 3,50€. Jos puolestaan
jättää metsän kullat noukkimatta ja ostaa sienensä kaupasta, voi hinta
pompsahtaa rajustikin. Hetkellisesti metsästäjä-keräilijäksi muuntautumalla
vaeltaja saa ruualleen kuitenkin lähes optimaalisen hinta-laatusuhteen.
Viimein valmista! Nälkäiset Vaelluspulit käyvät ensin
käsiksi pottuihin. Ne ovat kuin ovatkin pehmenneet mukavasti. Toisella
lusikallisella havaitaan, että mausteiden, sipulin ja suolan aromit ovat
imeytyneet tasaisesti niin perunoihin, jauhelihaan kuin suppilovahveroihin.
Keittopussi on suurustanut keitinlientä sopivasti ja ruoka-aineet ovat
keskenään suloisessa sopusoinnussa, niin määrällisesti kuin aromaattisestikin.
Vaikka pääkokki taisi unohtaa paloitella pataan valkosipulin
kynnen eikä oluttakaan ollut tarjolla näissä olosuhteissa, on illan ruokalaji
makumaailmaltaan niin yhtenäinen, että arvosanaksi päätetään antaa nyt 4
tähteä. Jury on sitä mieltä, että kaikessa maalaisuudessaan ruoka sopii
jänkhälle hyvin. Mutta niin tunturissa kuin televisiossakin järjestetyissä
makutesteissä pätevät samat säännöt. Vain paras on kyllin hyvää. Tuomaristo jääkin
puntaroimaan, olisiko viiden tähden illallinen lähempänä, jos muonan seasta
pilkahtaisi puolihuolimattomasti ohramaltaan, kynsilaukan ja esimerkiksi kukkakaalin
aromeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti